Viikko Oulussa – miten on mennyt?

Iltaa. Istun bussissa eikä mulla ole muutakaan tekemistä, joten päätin kirjoittaa. Kuten viimeksi puhuin, yritän nyt hieman useammin postailla.

Viikko Oulussa on sujunut hyvin. Olen nähnyt kavereitani, käynyt kahdesti Oulujoessa uimassa, kerran Fun-kuntosalilla, kävellyt paljon, liikkunut bussilla ja tutustunut uuteen tietokoneeseeni.

Perjantaina olin perillä Oulussa n. klo 19.30. Kävin ensitöikseni R-kioskilla lataamassa saldoa matkakorttiini. Sitten menin Metsokankaalle kaverini luo, jossa olin perillä hieman jälkeen 20.30. 

Lauantaina näin ystävääni Samia. Kävimme Rotuaarin Subwayssa syömässä, minkä jälkeen kiertelimme kauppakeskus Valkeassa. Kävelimme yhtä matkaa kohti Raksilaa, josta Sami lähti kotiin ja minä poikkesin Prismassa. Yritin etsiä omenaporaa, mutta juuri siinä missä luki "omenapora", oli tuote loppunut. Se oli sitä mun tuuria. Illalla katselin kaverin luona Putousta.

Sunnuntaina en tainnut tehdä mitään. En ainakaan muista. Vietin vain lepopäivää. Tein kaverilleni ja itselleni lämpimiä voileipiä illalla ja katsoin The Voice of Finlandin.

Maanantaina vietin silloinkin lepopäivää. Nukuin päiväunia ja ilmoittelin muutamalle kaverilleni, että olen Oulussa. Tein silloinkin lämpimiä voileipiä itselleni ja kaverilleni. 

Tiistaina menin Samin luo Linnanmaalle (huom! Tampereella on Linnainmaa ja täällä Oulussa Linnanmaa). Siellä söin, join teetä ja pelasin PlayStationia. 

Ajoin Gran Turismo -pelissä keltaisella autolla ja tulin ensimmäisenä maaliin lähes joka kisassa. En ollut pelannut pleikkaria vuosiin. Sami pelasi Final Fantasya, josta itse en innostunut lainkaan. Siinä vaan mäiskitään joitain ihme örkkejä. Autopelit ovat minusta kivempia. Mikään peli, jossa on vähääkään väkivaltaa, ei sytytä minua. Pienenä pelasin Crashia ja Spyroa. Harmi kun Samilla ei ollut niitä pelejä. Oli silti kiva pelata Gran Turismoa.

Illemmalla kävin rakkaassa Oulujoessa uimassa. Vaihdoin vaatteet kylmässä pukukopissa, koska mulla ei ole avainta lämpimään koppiin. Näin sattumalta kaverini, joka tuli kanssani samaan aikaan uimaan. Pysyin silti kylmässä kopissa. Oli niin hurja tuuli, että pyyhe meinasi lähteä lentoon. Uinnin jälkeen poikkesin Tuiran S-Marketissa ja palasin Metsokankaalle. 

Keskiviikkona menin Metsokankaalla asuvan kaverini kanssa taksilla keskustaan. Kaveri jäi asioilleen ja minä menin Rotuaarin pallolle ystävääni vastaan. Kävimme Rossossa syömässä. Minä otin pasta bolognesea ja jälkiruuaksi jäätelöannoksen. Myöhemmin päivällä näin toista ystävääni ja kävimme Rotuaarin Espresso Housessa kahvilla. Ehdimme olla noin tunnin, kunnes ystäväni piti jatkaa matkaa. Sovimme, että jatkamme yhteydenpitoa What's Appissa kirjoitellen.

Torstaina, siis eilen, kävin laitattamassa kutrini kuntoon. Oli oikein ihanaa käydä tutulla kampaajalla, jonka luona olen käynyt pian yhdeksän vuotta. Kampaajan jälkeen lähdin Oulun keskustan Fun-kuntosalille. Minulla on jäsenyys Funiin ja sillä saa käydä kaikissa Suomen Fun-liikuntakeskuksissa. Tein ensin virtuaalisalissa step30:n, josta etureiteni tulivat kipeiksi. Kyllä se tuntuu, kun taukoa treenaamisesta oli ollut puolitoista viikkoa. Jaksoin kuitenkin tehdä salitreenin. Tein vielä virtuaalisen, aikataulun mukaisen pilates30:n, jossa oli mukana kaksi muutakin treenaajaa. Lopuksi kävin saunassa.

Tänään kävin ystäväni Janinan kanssa Karjasillan Little Dragon -nimisessä kiinalaisessa ravintolassa syömässä. Sitten menin Janinan luona käymään, ekaa kertaa hänen uudessa asunnossaan. Hän asuu poikaystävänsä kanssa hienossa neljä huonetta ja keittiö -asunnossa Rajakylässä. Katselimme Hengenvaarallisesti lihava -ohjelmaa, minkä jälkeen Janina kyyditsi minut Metsokankaalle. Söin nopeasti jotakin ja lähdin bussilla kaupunkiin, josta kävelin Kasarminkadulle ystäväni luo. Olimme hetken kahvi- ja teekupposten ääressä ja lähdimme Oulujokeen uimaan. Oli suorastaan luksusta päästä uimaan lämpimästä kopista käsin. Uinnin jälkeen poikkesin ostoksilla Tuiran S-Marketissa ja matkustin bussilla Metsokankaalle. 

Nyt olen täällä, istun sohvalla ja katselen The Voice of Finlandia. Kaverini oli tilannut Kotipizzasta neljä pizzaa. Siinäpä sitä on syömistä.

Eipä siinä, mää jatkan pizzan mussuttamista ja töllön vahtaamista ja toivotan hyvää viikonloppua kaikille blogini lukijoille.

Vuoden 2025 kolmas postaus

Moikka! En keksinyt taaskaan tälle postaukselle parempaa otsikkoa kuin Vuoden niin ja niin mones postaus. Tämä on jo kolmas. Herranen aika miten aika rientää! Näin kuukauden välein mun tulee tätä nykyä kirjoiteltua. Ei vain jaksa useammin. Mulla kun on tapana tuupata asiaa kerralla ja paljon, niin kuukausi on hyvä väli. Saapa nähdä kuinka pitkä tästä postauksesta tulee.

TIE KOHTI OULUA

Istun paraikaa Onnibussin kyydissä matkalla Ouluun, jonne menen moikkaamaan kavereitani. Voisin muuten nukkua vaikka koko matkan, mutta mun niskaa ja hartioita särkee niin julmetusti, että parempi on olla puhelimella ja kirjoittaa. Palaan Oulusta näillä näkymin 11.4. Vietän siis ainakin neljä viikkoa vanhassa kotikaupungissani. On se mukavaa päästä hetkeksi muihin maisemiin. Jotenkin oon Tampereella väsynyt samoihin tuttuihin toistuviin kuvioihin.

MITENKÄS MUUTTO MENI?

Muutin helmikuun lopulla uuteen asuntoon, joka sijaitsee samassa talossa mutta viidennessä kerroksessa. Muutto sujui todella hyvin. Mulla oli taitavat muuttomiehet apuna: Mika, Jesse ja veljeni Antti. Onneksi ystäväni Ulla oli tuonut miesystävänsä kanssa minulle nokkakärryt, joiden avulla tavarat saatiin perille vaivattomasti. (Mikan omista nokkakärryistä oli mennyt laakeri rikki, joten ne olivat entiset.) Muutto oli sinänsä helppo, että pakua ei tarvinnut.

Mulla oli, kuten arvata saattaa, monta päivää jätesäkkejä, pahvilaatikoita ja Ikea-kasseja pitkin olohuonetta. Vasta tänään sain viimeisetkin pahvilaatikot purettua. Hyvä minä! Pääsin hyvillä mielin lähtemään Ouluun. 

Tein vanhalla asunnolla loppusiivousta torstaina 27.2. ja perjantaina 28.2. Minun piti palauttaa avaimet jo 28.2., mutta asunnollani käynyt tarkastaja sanoi minulle, että riittää kun ne palauttaa maanantaina 3.3. Asuntoon ei kuitenkaan ollut muuttamassa heti ketään mun jälkeen. Siinä sitten siivoilin asunnon loppuun ja sunnuntaina 2.3. Mika pesi ja laittoi kuntoon uunin. Kävin vielä 3.3. hyvästelemässä ensimmäisen paluumuuton jälkeisen kämppäni, minkä jälkeen palautin avaimet.

Olen asunut nykyisessä asunnossani jo reilut kaksi viikkoa. On hyvä, että mulla on oma makuuhuone. Siellä on myös tytön pinnasänky, joka on tällä hetkellä hieman kulkutiellä. Mun pitäisi hankkia isompi sänky ja sijoittaa se eri päin niin, että tytön sänky mahtuu myös. Lisäksi olohuone kaipaa sohvaa. Senkin hankin sitten jossain vaiheessa. 

Tuparit pidän mahdollisesti kesemmällä. Ilmoitan ajankohdan sitten kun tiedän.

RIKKI MENNYT TIETOKONE

Ainoa vastoinkäyminen muutossa oli se, että kannettava tietokoneeni meni rikki. Olin laittanut sen suojapussissa tytön pinnasänkyyn, jossa oli muutakin tavaraa. Ajattelin, että kyllä se hyvin kulkeutuu. Mutta kuinka ollakaan, Jessen ja Antin kantaessa sänkyä, oli kone pudonnut sängystä rappukäytävän lattialle. Itse en ollut nähnyt tapausta, vaan mulle kerrottiin. Jesse käytti tapahtuneesta sanontaa, että "kone tuli tonttiin". Yrittäessäni testata netin toimivuutta, hoksasin, ettei läppäri lähtenyt käyntiin. Siitä oli ulkoisen iskun seurauksena painunut virtanappi lommolle. Myös langattoman hiiren usb-liitin oli jumiutunut paikoilleen eikä sitä saanut irrotettua pois. Voi pahus! 

No, käytin läppäriäni Gigantissa, jossa mua kehotettiin viemään kone huoltoliikkeeseen, jossa tekevät kustannusarvion melkein samantien. Seuraavana keskiviikkona vein koneeni huoltoon Cadmandata-nimiseen liikkeeseen, joka sijaitsee Pispalan valtatiellä. Sain kustannusarvion alle viikossa. Konetta ei voitu korjata, vaan täytyi ostaa uusi. 

Korjausarvio maksoi 70€. Mun pitäisi tehdä ilmoitus vakuutusyhtiölle joka on LähiTapiola. Toivotaan, että vakutuus korvaisi ainakin osan tietokoneesta (jolla ehti olla ikää 4 vuotta), sillä kyseessä oli puhdas vahinko. En ole koskaan aiemmin vahinkoilmoitusta tehnyt. Kerta se ensimmäinenkin.

Kävin toissapäivänä Cadmandatassa uudelleen. Kun selvisi, ettei konetta voi korjata, neuvottelin kaupat uudesta koneesta. Heillä ei ollut Lenovon Yoga Slim -mallia joka minulta meni rikki, mutta vastaava kuitenkin, Lenovo-merkkinen sekin. Ostin lisäksi vielä langattoman bluetooth-hiiren sekä kahdeksi vuodeksi F-Securen virustorjuntaohjelman. Onneksi myös vanhan koneen tiedostot saatiin kovalevyltä kopioitua uudelle koneelle. Se oli mulle kaikkein tärkeintä, sillä koneella on kuvia tyttärestä. Mulla ON kyllä 1 teratavun ulkoinen kovalevy, mutta arvatkaa vaan olinko muistanut varmuuskopioida kuvia. Onneksi kovalevy oli iskusta huolimatta säilynyt ehjänä ja tiedostojen siirto onnistui. 

Kotiin päästyäni minulle tuli mieleen kysyä, onko koneessa USB-a ja HDMI-liitäntää. Laitoin asiasta Cadmandatalle vistiä. Ei kuulemma ollut kuin USB-c -liitännät, mutta minulle kerrottiin, että telakan avulla saa lisää liitäntöjä. Sanoin, että lisätkää tietokonepakettiini telakointiasema. 

Kävin eilen hakemassa pakettini. Hintaa tuli kaikkiaan 1066€ ja risat (läppäri + hiiri + virustorjunta + vanhan koneen tiedostojen siirto + telakka). 

Olen aina ennen vannonut tietokoneasioissa Gigantin nimeen, mutta täytyy kyllä sanoa, että tuolla Cadmandatassa saa erinomaista palvelua! Se on oikein lämminhenkinen paikka, jossa on koira ovella vastassa sekä ammattitaitoinen henkilökunta. Kassalla on mukava nainen Minna, jolla on Roni-niminen koira. Uudesta koneesta neuvotellessa istui toisella puolen pöytää Reijo, joka hänkin on oikein mukava. Hän toivoi, että kirjoittaisin Googleen arvostelun heistä. Tottakai teen sen tässä heti kun joudan. Takuulla annan viisi tähteä! Jatkossakin luotan tietokonepulmani Cadmandatan ammattilaisten käsiin. :)

Mulla on nyt repussa mukana uusi kone. En ole vielä sitä kertaakaan käyttänyt. Kaverini, jonka luokse menen, on tietokonenero, joten hän osaa tarvittaessa auttaa, jos jotakin täytyy esim. asentaa. 

Tulipas paljon asiaa tietokoneesta. Mut niin se kuulkaa on, että kyllä ihmisellä on hyvä olla toimiva tietokone. Se helpottaa huomattavasti esim. laskujen maksussa ja lippujen ostossa. Pääsin onneksi uutta konetta odotellessa ostamaan lippuja äidin läppäriltä ja maksamaan laskuja Tipotien koneella.

TYTÖN KUULUMISET

Tytölle kuuluu hyvää. Hän oli viime viikolla perjantain ja lauantain välisenä yönä itkeskellyt, sillä hänelle oli noussut kuume. Häntä piti käyttää lääkärissä, jossa hänellä todettiin kurkunpääntulehdus. Hän sai lääkkeeksi Pronaxinia. Onneksi kuume laski ja olo parani. Tyttö on kuumeesta huolimatta ollut hyväntuulinen ja hyväruokahaluinen. 

Tyttöni on todella ihana ja reipas. ♡ Hän on kovin touhukas, kävelee paljon, sanoo "äiti", nauttii smoothieista, juo itse nokkamukista maitoa ja ottaa tavaroita käsiinsä minkä ennättää. Pienissä näpeissä on paljon voimaa!

Olin tytön kanssa tiistaina 11.2. Valokuvaamo Luovassa, jossa mukava ja erittäin ammattitaitoinen nainen Irina otti meistä valokuvia. Maksoin samettikansista, joiden väliin tulee kolme omavalintaista valokuvaa. Pitääkin tässä laittaa Irinalle sähköpostia kun ennättää ja kertoa, mitkä kuvat haluan samettikansiin ja mistä kuvasta haluan lisämaksua vastaan teetättää kehyskuvia. 

TÄMÄN POSTAUKSEN LOPPUSANAT

Tämmöistä asiaa tällä kertaa. Näihin kuviin ja tunnelmiin päätän tämänpäiväisen postaukseni. Katsotaan milloin taas ennätän kirjoitella. Voinhan toki yrittää vähän useamminkin nyt, kun bloggaamisen makuun pääsin. 

Alle puoli tuntia niin ollaan Oulussa.

Yhtä asiaa rakkaat lukijat pyytäisin: VIESTINTÄRAUHA. Tämä pyyntö koskee erityisesti teitä, jotka olette päivittäin minuun yhteydessä. Mä en ole niitä ihmisiä, jotka roikkuvat puhelimella 24/7. Eikä se, että ottaa yhteyttä vielä mitään, mutta sitä jatkuvaa pommittamista en siedä. Jos en heti vastaa, se ei ole mikään mielenosoitus, vaan kertoo siitä, että mulla on muutakin elämää kuin puhelin. Joten mä pyydän teiltä jotka tykitätte: jättäkää mut rauhaan. Haluan aivan oikeasti Oulussa ollessani latailla akkuja ja ottaa etäisyyttä arkisista kuvioista. 

Kiitos lukemisesta. Vielä enemmän, edelliseen kappaleeseen viitaten, kiitos ymmärryksestä.