maanantai 31. joulukuuta 2018

Kiitos vuosi 2018!

Moikka ja mukavaa alkuiltaa!

Joulu meni ja välipäivät myös. Nyt olen serkun luona Linnainmaalla uutta vuotta viettämässä. Laitettiin hetki sitten pihasauna lämpiämään ja tässä odotelessa mulla onkin hyvä hetki blogata. :)

Viimeksi kun joulun alla kirjoittelin, kerroin ottaneeni napakorun. Lävistykseni täyttää tänään jo kaksi viikkoa ja kaksi päivää. Se on hyvin parantunut eikä ole lainkaan oireillut. Alussa nukuin varmuuden vuoksi tyyny mahan päällä, ettei kissa tassuta ja upota kynttään suoraan koruun. Näin talvisin mulla on muutenkin paksu peitto, joten suojapehmusteesta uskalsi loupua jo muutaman yön jälkeen. Mutta arvatkaapa oliko tuskaa olla kaksi viikkoa uimatta ja saunomatta? Lävistyksen oton jälkeen kun ei kumpaakaan suositella pariin viikkoon. Huhhei, kamalat vieroitusoireet meinasi jo pukata.

Voitte vain kuvitella miten mahtavalta tuntui mennä neljäntoista päivän tauon jälkeen Rauhaniemeen pulikoimaan! Toissapäivänä vietin siellä omissa oloissani neljä tuntia. Minä olen sellainen olija, joka tykkää tehdä asiat antaumuksella ja pitkän kaavan kautta. Tuntitolkulla uiminen ja saunominen on varmaan parasta mitä tiedän. Kokemus sekin olla koko aika aivan yksin, sillä ainuttakaan tuttua ei näkynyt. No, nauttiipa sitten aivan erillä lailla ystävien seurasta kun on saanut itsekseen viettää laatuaikaa.

Mitä vielä tulee terveyteen ja hyvinvointiin, odotan että saan sununtaina viimeisen e-pillerin nieltyä. Sitten lopetan niiden käytön ainakin toistaiseksi. En vain jaksa niitä enää! Niiden ottamisessa on oma muistamisensa ja niistä jää suuhun outo sivumaku. Varsinkin jos en pidä taukoa ja vedän niitä kaksi laatallista putkeen, olo on kaiken aikaa turvonnut. Muutenkin oon syönyt niitä lähinnä vain siksi, ettei kuukautisoireet olisi liian invalidisoivia. Tämä voimakas väsymykseni kun korostuu menkkojen aikana vähintään potenssiin kymmenen. Kaikki vain pois, joita ilman voi elää. Haluan, että kierto tulee luonnollisena ilman, että sitä tarvii hormonaalisesti säädellä. Sitten kun on kriittinen aika kuusta, ottaa vaan rauhallisemmin ja lepää enemmän. Toki pillerit saa tarvittaessa aina takaisin, mutta hetken haluan olla ilman.

Kohta mennään saunaan, kuulemma +50 astetta oli jo lämpöä. Puut palaa jo hyvin.

Täällä omakotitalon rauhassa serkun kanssa ollaan ja naatiskellaan, vähän tehdään drinkkejä, kuunnellaan musiikkia, syyään nakkeja ja äiten tekemää italiansalaattia ja puolenyön aikaan mennään tuohon lähikoulun pihalle katselemaan ja ampumaan raketteja.

Ulkoa kuuluu jo rakettien pauketta. Minäpä menen saunaan. Ainahan tekstiä voi jatkaa illemmalla. :)

Klo 22.30. Noniin. nyt voi jatkaa.

Ensi vuonna tähän aikaan haluan
-olla hypännyt benjihypyn TEN YEARS AFTER (hyppäsin ekan kerran Kalajoella juhannuksena 2009), ajattelin heinäkuussa Oulussa Torinrannassa
-osata trampoliinilla takaperin kuperkeikan suorilta käsiltä (kummityttöni Sofia on todella, todella taitava temppuilija ja äärimmäisen notkea, haluan oppia yhtä hyväksi ja uskaliaaksi)
-taipua spagaattiin (edes toisella jalalla)
-oppia tanssikoreografian (ajattelin vihdoin alkaa käydä Limingantullissa Oulun Citydancessa tanssitunneilla)
-hallita nyrkkeilytekniikan
-olla muuttanut Tuiraan
-olla lähempänä haavettani koulunkäynninohjaajan ammatista
-olla myynyt tarpeettomia tavaroitani
-opetella korjaamaan polkupyörää
-olla hitto vie ittelleni se mies talossa!
-omaksua bloggaamisen luonnolliseksi osaksi elämää eikä vain silloin tällöin kerran kuussa!


Niin, ja haluan velkani takaisin!!!


Niin tai näin, haluan unohtaa kaikki ikävät asiat ja keskittyä kaikkeen siihen hyvään mitä minulla on.

Vuoden biisi on Egotripin Ennen ja nyt.

"Mitä nyt siitä / ennen oli vain ennen / nyt on tulevaisuus ja sehän on toisenlainen / kuin mihin asemoiduit / asemoidu vain uudelleen"

Muistan kun yhtenä aamuna oikein pysähdyin kuuntelemaan kyseisen kappaleen sanoja ennen kuin menin Tuiraan Oulujokeen aamu-uinnille.

"Nyt tiedät mikä kiinnostaa / ja mikä ei sitten kuitenkaan"

"Sinulla on oikeesti kaikki / mitä nyt tarvitset"

Ja oi, mä muistan Aviciin! Rest In Peace, Tim Berling! "Wake me up when it's all over" Valitettavasti kukaan ei enää voi herättää ruotsalaista DJ:tä ikiunesta.


Haluan oikeasti saada asioita aikaiseksi ja mennä eteenpäin! Jättää taakse kaikki mikä vain syö ja saa synkkiin ajatuksiin.

Kaikkea hyvää kaikille!


Näillä mennään! Oikein hyvää tulevaa vuotta 2019!

<3:llä Tuitsuli


 

tiistai 25. joulukuuta 2018

Hyvää joulua!

Oikein mukavia ja rauhallisia joulun pyhiä kaikille! 💗 Toivoo Tuulia ja Mymme

perjantai 21. joulukuuta 2018

Kolme yötä jouluun on...

...ja Tuulian blogi aivan postaamaton.

Moikka!

Sitä on menty yli kuun puolivälin, 21. päivä jo.
Tulin viime viikon keskiviikkona Tampereelle. Matkustimme Mymmen kanssa junan lemmikkivaunussa. Matkalla en muuta tehnytkään kuin kirjoitellut joulukortteja. Kello oli neljä kun juna oli perillä. Ostin Ärrältä joulumerkkejä ja sain kortit sopivasti postiin ennen viittä, jolloin asemarakennuksen laatikko tyhjennetään.

Kalkkuun päästyäni olin koko loppuillan ihan totaalisessa väsykoomassa. Ihmekös tuo, kun Oulussa meno oli ollut melkoista haipakkaa jo monta viikkoa. Koko aamupäivän olin tiskannut, vienyt roskia ja pakannut tavaroita. Siihen kun vielä päälle raahaa matkalaukkua, kantaa selässä reppua ja toisessa kädessä kangaskassia ja toisessa kissaa koppassaan niin johan se uuvuttaa.

Mulla on työt tämän vuoden osalta tehty joten sen puolesta ei ollut estettä lähteä joulunviettoon jo näin varhain. Lisäksi olin halunnut mennä Kauhajoen hierojakouluopiskelijoiden näyttöön asiakkaaksi. Näyttö oli viime viikolla ja mulla oli ajat varattuna Pirkanmaan urheiluhierojakoululle tortaiksi ja perjantaiksi.

Mitäs muuta olen jo tehnyt? Perjantain hieronnan jälkeen menin lempipaikkaani Rauhaniemeen, jossa saunoin ja uin pitkän kaavan kautta. Viivyin yhteensä viisi tuntia. Mulle ei ole mikään ongelma viettää kokonaista päivää saunoen ja uiden, kunhan saa välissä vähän ulkona vilvoitella ja syödä eväitä. Yksin mää monesti Rauhikseen menen, sillä tapaan siellä lähes joka kerta vanhoja tuttuja. Tai jollen tapaa, hankin uusia sellaisia. En pelkää jutella tuntemattomille.

Lauantaina olin yin joogassa, minkä jälkeen kävin ottamassa napalävistyksen. Pitkän ajan harkinnan tulos. Kumma kyllä ei sattunut yhtään. Kysyin vielä lävistäjältä että saanko pitää silmiä kiinni. Sitten kaikki oli ohi. Minä hädin tuskin tunsin koko pistoa! Vatsanahka on kait sen verran pinnallista kudosta ettei siinä niin tunnu.


Suojalappu oli mulla teipattuna varmaan 6 tuntia vaikka sen olisi saanut ottaa jo tunnin päästä pois.

Tällainen siitä tuli.