Moikka! Ajattelin tässä varttitunnin kirjoitella ennen kuin Salkkarit alkaa. Ajatuksena oli, että kopioisin yhden tekstin suoraan päiväkirjastani, mutta näpyttämiseen olisi mennyt liikaa aikaa. Julkaisen toisella kertaa sitten sen tekstin, jonka rustasin Onnibussissa matkalla Tampereelta Ouluun ja jossa lähinnä kerron miten kuukausi Mansesterissa sujui.
Olen vihdoin palannut Ouluun! =) Maanantai-iltana saavuin Teron luota Nivalasta, jossa viivyin hiukan vajaat kaksi viikkoa. Kesä on mennyt todella nopeasti. En halua sanoa että meni, sillä en tykkää alkaa puhua syksystä näin aikaisessa vaiheessa. Ja onko se niin kalenterilleen justiinsa, että huomisesta alkaa syksy, koska vain sattuu olemaan syyskuun eka? Sovitaanko että vielä on kesää jäljellä, edes pieni hetki, hä?
Olen ollut kesällä paljon poissa. Kesäkuun tein vielä Oulussa töitä, mutta pidinhän mä siinä reilun viikon lomaa, jolloin olin Tampereella. Juhannus meni Teron kanssa tuttavapariskunnan luona Pihtiputtaalla, ja seuraavan viikon perjantaina, kun kuukausi vaihtui, lähdin Nivalaan puoleksitoista viikoksi. 1.-12.7. kului siellä. Kävimme ekana viikonloppuna Kalajoella ja seuraavana juhlimme Siljarnon häitä Haapajärvellä. Oulussa sain olla kotona rauhassa pari päivää, kunnes 15. päivän aamuna lähdin kuukaudeksi pois. Ensin Jämsä, josta seuraavana päivänä sukukokouksen päätyttyä Tampereelle. Olin tasan kuukauden poissa, sillä vasta 15.8. palasin pohjoiseen. Heti 17. päivä lähdin junalla Ylivieskaan, josta Tero haki mut Nivalaan. Meillä meni koko se viikonloppu 19.-21.8. Annemikon häissä Pieksämäellä, jonne jaksoin ajaa ruhtinaalliset 220 km. Tero oli kuskina sitten paluumatkalla. Todella kauniit ja hyvin onnistuneet aviojuhlat olivat nämä, kuten myös Siljarnon. Sitten mä vietin Terolla koko sitä seuraavan viikon, siis viime viikon, ja toissapäivänä vihdosta viimein saavuin kotiin.
Kyllä alkoi jo koti-ikävä painaa! Voin kertoa, etten ole Oulusta minnekään aivan hetkeen lähdössä. Turha kuvitella että reissaisin kauas, varsinkaan etelään. Haluan rauhoittua omassa kodissani nyt ainakin seuraavat kaksi viikkoa. Ens viikon perjantaina yksi kaverini Tampereelta tulee näillä näkymin tänne, mutta muuten haluan olla aivan yksin enkä kaipaa luokseni ketään. Päätökseni saapua Tampereelle vasta vappuna pitää yhä, ja tarvisi todella sattua jotain, jotta mieleni muuttuisi sen suhteen.
Toissapäivänä automatkalla Ylivieskaan Tero sanoi, että "jos me joskus muutetaan yhteen niin meillä on sitten oltava omat televisiot". Tarkoittaa käytännössä sitä, että minä saan vahdata mun iki-ihania "Salarakkaita" ja Tero Gordon Ramsayta ja kaiken maailman kalastusohjelmiaan ILMAN, että tuloo riitaa kaukosäätimestä. Lausahduksen alusta voinee myös päätellä, että tuskin Tero mua aivan mahdottomana asuinkumppanina pitää jos kerran pieni mahdollisuus yhteiselosta on. :P Älkää kuitenkaan kuvitelko älkääkä kyselkö yhtään mitään. Tässä vaiheessa olen vain todella onnellinen, että mulla on se omakin koti. ♥ En ole saunavuoroanikaan käyttänyt lähes kolmeen kuukauteen, kun kaikki kesäperjantait olen ollut muualla, ja siinä samalla on lauantain lenkkisaunatkin menneet sivu suun. Loppuviikko kuluu kotona ja ehdottomasti oman taloyhtiön löylyissä!
Aloitin Maikkulan kirjastossa noin klo 19.15 tämän tekstin, jonka Salkkareiden loputtua klo 20-20.48 täydentelin ja viimeistelin.
Tähän päättyy elokuu ja syyskuussa jatketaan Tuitsun Tuokioita. Kerrottakoon vielä, että aina näihin aikoihin tulee mieleen Freemanin kappale: "Tämä päivä kuuluu aurinkoineen kesän viimeisiin / pesin matot vielä laiturilla...". Tuiran uimarannassa, jossa viimeksi tänään kävin, on nimittäin mattolaituri. :)
Moimoi!
keskiviikko 31. elokuuta 2016
torstai 4. elokuuta 2016
Tuitsun kesäkuulumisia
Moi! Jo se on korkea aika kertoa mitä kuuluu, missä meen ja mitä teen.
Kerrottakoon aivan ensiksi, että olen nyt Tampereella. Lähdin 15.7. Oulusta Onnibussilla Jämsään, josta ajoimme äidin kanssa Koskenpäälle sukukokoukseen. Yksi yö meni mökissä ja seuraavana päivänä tilaisuuden päätyttyä pääsin enojeni kyydillä Tampereelle. Tämän kolmeviikkoisen, jonka olen täällä viettänyt, olen majoittunut pääasiassa porukoilla, vaikkakin välissä olen ollut kaksi yötä muualla. Alunperin mun oli tarkoitus tulla tänne määrittelemättömäksi ajaksi, kuitenkin niin, että elokuun 15. päivän tietämillä lähden takaisin Ouluun. Ostin kolme päivää sitten paluulipun Onnibussiin, juurikin viidennelletoista päivälle, joka on maanantai. Lauantaina 20. elokuuta on serkkuni häät, joita varten mun on käytävä Oulussa hakemassa juhlakampetta. 17. päivä lähden Terolle, jonne mulla on junalippu valmiina. Me nimittäin ajamme hääpaikalle Pieksämäelle jo hyvissä ajoin perjantaina Teron työpäivän jälkeen. Juu-u, äskettäin oli Siljan ja Jarnon (tai kotoisammin Siljarnon) häät ja nyt on vuorossa Anne ja Mikko. Tero oli ja tulee olemaan bestman molemmissa häissä. Aivan kuten Siljarnon, myös Annemikon aviojuhlassa meillä menee koko viikonloppu.
No, mitäs mää tulin tänne Tampereelle tekeen kun niin kauan olen viipynyt, ja vielä puolitoista viikkoa jäljellä? Sukukokouksen vuoksi ajattelin, että mun on hyvä tulla kätevästi Jämsästä Manseen, ettei tule turhaa edes-takas-matkustamista. Olisin joka tapauksessa saapunut tänne viimeistään 25,-28.7. huitteilla, sillä 30. päivä oli ennalta sovittu meno, nimittäin serkun polttarit. Muuten ei ole ollut mitään tarkkaan määriteltyä ohjelmaa millekään tietylle päivälle. Viimekertainen reissuni jäi niin lyhyeksi (vietin Trella reilun viikon ennen juhannusta), että katsoin parhaaksi ottaa kunnolla aikaa.
Yksi tärkeimmistä syistäni, joskaan ei pääsyy, on kuitenkin työt. Hieman ennen Ouluun muuttoani tein rappusiivoojan hommia eräällä tamperelaisella henkilöstövuokrafirmalla. Tuumasin, että nyt kun olen tulossa hieman pidemmäksi aikaa tänne ex-kotikaupunkiini, voisin samalla kysyä, onko tarvetta lyhytaikaiselle työntekijälle. Vanhat tunnukseni kävivät vielä Extranettiin, eli eivät näemmä olleet poistaneet tietojani. Sitten tein keikkatyösopimuksen ja pääsin kaksi viikkoa sitten tiistaina aloittamaan työt, jotka painottuvat tällä kertaa remonttien loppusiivouksiin. Toissa viikolla olin neljänä päivänä ja viime viikolla kahtena päivänä, aamuvuoroja kaikki. Oulussahan mää vallan siivosin arki-iltaisin hammaslääkäriasemaa. Olisin saanut jatkaa siellä vielä heinäkuun, mutta halusin pitää lomaa ja kysyä töitä muualta. Tämänhetkinen työni eroaa ylläpitosiivouksesta siten, että siellä kökitään tikkailla katonrajassa ja imuroidaan katossa olevat seinät, putket, kehikot sun muut, minkä jälkeen pyyhitään kostealla, Hikihän siinä tuloo kun on ylös kohottautuneena, No, mä oon kyllä käynyt joka ikinen päivä uimassa, kun töitten jälkeen pääsee kätevästi Mältinrantaan. Nuo työt on siitä hyviä, että niitä saa valita melko vapaasti ja yleensä päivää ennen kysytään että pääsetkö huomenna. Kiire on kaukana, sillä meitä on mukava nuorekas porukka, parhaillaan toistakymmentä työntekijää kerralla. Olenpa muutamaan vanhaan tuttuun tai tutun tuttuunkin törmännyt. :) Yhteishenki on hyvä, pomo rento ja juttu luistaa. Tälle viikolle mua ei ole kysytty, mutta ensi viikon mä vielä tuolla olen ja sitten palaan pohjoiseen. Ehkä vuoden päästä taas tulen tilapäisiin hommiin Tampereelle, kuka tietää. Eletään kesä kerrallaan. ;)
Mitäs ne muut syyt olivatkaan Tampereelle tulooni? No, viikonloppuna oli serkun polttarit, se ainoa ennalta sovittu meno josta mainitsin. Maanantaina nappasin luokkakaverini kyytiin ja ajoimme yhteisen luokkakaverimme luo Sastamalaan,josta palasimme tiistaina. Olen käynyt täällä ollessani joka tiistai puistojoogassa. Mikäs sen mukavampaa kuin taipua asanoihin ja hengittää syvään raittiissa ulkoilmassa luonnonkauniilla Pyynikillä, sen vanhan kauniin tammen alla. Toissapäivänä tosin alkoi sataa ja tunti jouduttiin loppupuolella keskeyttämään, mutta no, Suomen sää on tällaista. Oon käynyt myös paljon uimassa, siis joka ikinen päivä (henkireikäni, lempipuuhani, harrastukseni vuoden ympäri), Ainoa päivä jolta uiminen jäi väliin, oli juurikin tiistai, kun alkoi ukkostaa. Vesisade mua ei pidättele, ainoastaan ukonilma. Kalkussa kun olen, käyn monesti aamuisin Saarenkärjessä, keskustassa pyöriessäni Mältsyssä ja milloin missäkin, mistä lähin ranta löytyy. Rauhaniemessä, josta talviuintiharrastukseni aikanaan aloitin, en ole tämän reissun aikana vielä käynyt, joten tarvii sielläkin edes yhdesti poiketa. Kesällä ei juurikaan tarvitse saunaa, niin siksi se ei ole ollutkaan päällimmäisenä mielessä. Yritän myös päästä kerran käymään joogassa ihan Om Yoga -koululla, niin mukavaa kun se puistossa onkin. Tuttuja ohjaajia samalla moikkaamaan. :) Nässyn salillakin oon pyrkinyt reenaamaan vähintään yhesti viikossa.
Mitäs mitäs vielä... Tuskin olisin porukoideni luona vanhassa kotitalossani muuten näin kauan aikaa viettänyt, mutta mulla on täällä paljon siivottavaa. Kaikki Mustanlahdenkadun kämpän tavarat eivät millään mahtuneet syksyllä Oulun muuttokuormaan, joten osa laatikoista ja jätesäkeistä oli jätettävä tänne. Aloin eilen järjestellä tavaroitani, lähinnä kenkiä, vuodevaatteita ja kosmetiikkatuotteita. Tärkeintä on, että saan omat kamppeeni hoidettua siisteihin pinkkoihin, jotta ne voi sitten joskus vaikka autolla hakea. (Onnibussiin niitä ei voi millään roudata. :´D) Huoneessani on nääs paljon sellaisia "ei kenenkään tavaroita", joita on vain kertynyt vuosien varrella sinne tänne sikin sokin. Tarkoitus olisi kyllä saada koko huone sellaiseen kuntoon, että siinä viihtyy. Tämä talo on niin täynnä tavaraa että huh! Ja yli puolet sellaista, jota yksikään ihminen ei tule elämänsä aikana kuuna päivänä tarvitsemaan. Oon sanonu äitille ja iskälle että koittakaa ny tehä tälle jotain ettei meille jälkeläisille jää hirveetä savottaa sitten kun ette syystä tai toisesta voi täällä enää asua. Mun veli muuttaa täältä vajaa kuukauden päästä pois, joten sittenhän nuo jäävät tänne kahellaan asustamaan. Minä otan vastuun kaikesta siitä mikä on mun, päätän mitä hävitän ja mitä säilytän, ja siihen vedän rajan. Mulla on oma elämä eikä mulla ole mitään velvollisuutta setviä kotitaloni sotkuja jotka eivät ole itseni aiheuttamia. Eikä kukaan multa sitä vaadi. :)
Kavereitakin tässä kaupungissa piisaa vaikka muille jakaa. Mukavaa että heitä on, ja kyllä he viisaina ihmisinä ymmärtävät jos en ehdi nähdä heistä jokaista, ja kärsivällisinä ihmisinä jaksavat odottaa. Olen jo nähnyt ystäviäni aika paljon, eilen Millaa, tänään Katia ja huomenna Tiinaa. Vielä on muutamia joita haluan ehdottomasti nähdä, mutta montaa en voi, sillä puolitoista viikkoa on lyhyt aika (jos lisäksi aion ehtiä harrastaa, siivota ja käydä välillä töissä). Oon mä onneksi levätäkin saanut, sellaiset 10 h yöunet ovat aivan tavallista, sillä tarviin paljon unta (tää tyhmä väsymysvaiva :/). Ouluun mua saa tulla tapaamaan, asun tuossa Maikkulan kämpässä vielä jonkin aikaa, mutta viimeistään helmikuussa mun on muutettava pois kun tulee remontti. Syksy on aikalailla vielä auki, luultavasti töiden parissa se menee.
Jollei mitään ilmaannu, tuun Tampereelle seuraavan kerran vasta vappuna 2017 kaverini 30-vuotisjuhliin. Mun rakas kotikaupunkini on Oulu ja siellä mä ensisijaisesti olen ja pysyn, Tampereella olen vain ohikulkumatkalla, hetken tätä sietää mutta asumaan ei viitsi jäädä.
Pyrin kuitenkin nauttimaan näistä viimeisistä ohikiitävistä päivistä täällä. Ajan saa tällä kaveri-, työ- ja harrastusmäärällä taatusti kulumaan. :)
Moro ja hyvää loppukesää!
Kerrottakoon aivan ensiksi, että olen nyt Tampereella. Lähdin 15.7. Oulusta Onnibussilla Jämsään, josta ajoimme äidin kanssa Koskenpäälle sukukokoukseen. Yksi yö meni mökissä ja seuraavana päivänä tilaisuuden päätyttyä pääsin enojeni kyydillä Tampereelle. Tämän kolmeviikkoisen, jonka olen täällä viettänyt, olen majoittunut pääasiassa porukoilla, vaikkakin välissä olen ollut kaksi yötä muualla. Alunperin mun oli tarkoitus tulla tänne määrittelemättömäksi ajaksi, kuitenkin niin, että elokuun 15. päivän tietämillä lähden takaisin Ouluun. Ostin kolme päivää sitten paluulipun Onnibussiin, juurikin viidennelletoista päivälle, joka on maanantai. Lauantaina 20. elokuuta on serkkuni häät, joita varten mun on käytävä Oulussa hakemassa juhlakampetta. 17. päivä lähden Terolle, jonne mulla on junalippu valmiina. Me nimittäin ajamme hääpaikalle Pieksämäelle jo hyvissä ajoin perjantaina Teron työpäivän jälkeen. Juu-u, äskettäin oli Siljan ja Jarnon (tai kotoisammin Siljarnon) häät ja nyt on vuorossa Anne ja Mikko. Tero oli ja tulee olemaan bestman molemmissa häissä. Aivan kuten Siljarnon, myös Annemikon aviojuhlassa meillä menee koko viikonloppu.
No, mitäs mää tulin tänne Tampereelle tekeen kun niin kauan olen viipynyt, ja vielä puolitoista viikkoa jäljellä? Sukukokouksen vuoksi ajattelin, että mun on hyvä tulla kätevästi Jämsästä Manseen, ettei tule turhaa edes-takas-matkustamista. Olisin joka tapauksessa saapunut tänne viimeistään 25,-28.7. huitteilla, sillä 30. päivä oli ennalta sovittu meno, nimittäin serkun polttarit. Muuten ei ole ollut mitään tarkkaan määriteltyä ohjelmaa millekään tietylle päivälle. Viimekertainen reissuni jäi niin lyhyeksi (vietin Trella reilun viikon ennen juhannusta), että katsoin parhaaksi ottaa kunnolla aikaa.
Yksi tärkeimmistä syistäni, joskaan ei pääsyy, on kuitenkin työt. Hieman ennen Ouluun muuttoani tein rappusiivoojan hommia eräällä tamperelaisella henkilöstövuokrafirmalla. Tuumasin, että nyt kun olen tulossa hieman pidemmäksi aikaa tänne ex-kotikaupunkiini, voisin samalla kysyä, onko tarvetta lyhytaikaiselle työntekijälle. Vanhat tunnukseni kävivät vielä Extranettiin, eli eivät näemmä olleet poistaneet tietojani. Sitten tein keikkatyösopimuksen ja pääsin kaksi viikkoa sitten tiistaina aloittamaan työt, jotka painottuvat tällä kertaa remonttien loppusiivouksiin. Toissa viikolla olin neljänä päivänä ja viime viikolla kahtena päivänä, aamuvuoroja kaikki. Oulussahan mää vallan siivosin arki-iltaisin hammaslääkäriasemaa. Olisin saanut jatkaa siellä vielä heinäkuun, mutta halusin pitää lomaa ja kysyä töitä muualta. Tämänhetkinen työni eroaa ylläpitosiivouksesta siten, että siellä kökitään tikkailla katonrajassa ja imuroidaan katossa olevat seinät, putket, kehikot sun muut, minkä jälkeen pyyhitään kostealla, Hikihän siinä tuloo kun on ylös kohottautuneena, No, mä oon kyllä käynyt joka ikinen päivä uimassa, kun töitten jälkeen pääsee kätevästi Mältinrantaan. Nuo työt on siitä hyviä, että niitä saa valita melko vapaasti ja yleensä päivää ennen kysytään että pääsetkö huomenna. Kiire on kaukana, sillä meitä on mukava nuorekas porukka, parhaillaan toistakymmentä työntekijää kerralla. Olenpa muutamaan vanhaan tuttuun tai tutun tuttuunkin törmännyt. :) Yhteishenki on hyvä, pomo rento ja juttu luistaa. Tälle viikolle mua ei ole kysytty, mutta ensi viikon mä vielä tuolla olen ja sitten palaan pohjoiseen. Ehkä vuoden päästä taas tulen tilapäisiin hommiin Tampereelle, kuka tietää. Eletään kesä kerrallaan. ;)
Mitäs ne muut syyt olivatkaan Tampereelle tulooni? No, viikonloppuna oli serkun polttarit, se ainoa ennalta sovittu meno josta mainitsin. Maanantaina nappasin luokkakaverini kyytiin ja ajoimme yhteisen luokkakaverimme luo Sastamalaan,josta palasimme tiistaina. Olen käynyt täällä ollessani joka tiistai puistojoogassa. Mikäs sen mukavampaa kuin taipua asanoihin ja hengittää syvään raittiissa ulkoilmassa luonnonkauniilla Pyynikillä, sen vanhan kauniin tammen alla. Toissapäivänä tosin alkoi sataa ja tunti jouduttiin loppupuolella keskeyttämään, mutta no, Suomen sää on tällaista. Oon käynyt myös paljon uimassa, siis joka ikinen päivä (henkireikäni, lempipuuhani, harrastukseni vuoden ympäri), Ainoa päivä jolta uiminen jäi väliin, oli juurikin tiistai, kun alkoi ukkostaa. Vesisade mua ei pidättele, ainoastaan ukonilma. Kalkussa kun olen, käyn monesti aamuisin Saarenkärjessä, keskustassa pyöriessäni Mältsyssä ja milloin missäkin, mistä lähin ranta löytyy. Rauhaniemessä, josta talviuintiharrastukseni aikanaan aloitin, en ole tämän reissun aikana vielä käynyt, joten tarvii sielläkin edes yhdesti poiketa. Kesällä ei juurikaan tarvitse saunaa, niin siksi se ei ole ollutkaan päällimmäisenä mielessä. Yritän myös päästä kerran käymään joogassa ihan Om Yoga -koululla, niin mukavaa kun se puistossa onkin. Tuttuja ohjaajia samalla moikkaamaan. :) Nässyn salillakin oon pyrkinyt reenaamaan vähintään yhesti viikossa.
Mitäs mitäs vielä... Tuskin olisin porukoideni luona vanhassa kotitalossani muuten näin kauan aikaa viettänyt, mutta mulla on täällä paljon siivottavaa. Kaikki Mustanlahdenkadun kämpän tavarat eivät millään mahtuneet syksyllä Oulun muuttokuormaan, joten osa laatikoista ja jätesäkeistä oli jätettävä tänne. Aloin eilen järjestellä tavaroitani, lähinnä kenkiä, vuodevaatteita ja kosmetiikkatuotteita. Tärkeintä on, että saan omat kamppeeni hoidettua siisteihin pinkkoihin, jotta ne voi sitten joskus vaikka autolla hakea. (Onnibussiin niitä ei voi millään roudata. :´D) Huoneessani on nääs paljon sellaisia "ei kenenkään tavaroita", joita on vain kertynyt vuosien varrella sinne tänne sikin sokin. Tarkoitus olisi kyllä saada koko huone sellaiseen kuntoon, että siinä viihtyy. Tämä talo on niin täynnä tavaraa että huh! Ja yli puolet sellaista, jota yksikään ihminen ei tule elämänsä aikana kuuna päivänä tarvitsemaan. Oon sanonu äitille ja iskälle että koittakaa ny tehä tälle jotain ettei meille jälkeläisille jää hirveetä savottaa sitten kun ette syystä tai toisesta voi täällä enää asua. Mun veli muuttaa täältä vajaa kuukauden päästä pois, joten sittenhän nuo jäävät tänne kahellaan asustamaan. Minä otan vastuun kaikesta siitä mikä on mun, päätän mitä hävitän ja mitä säilytän, ja siihen vedän rajan. Mulla on oma elämä eikä mulla ole mitään velvollisuutta setviä kotitaloni sotkuja jotka eivät ole itseni aiheuttamia. Eikä kukaan multa sitä vaadi. :)
Kavereitakin tässä kaupungissa piisaa vaikka muille jakaa. Mukavaa että heitä on, ja kyllä he viisaina ihmisinä ymmärtävät jos en ehdi nähdä heistä jokaista, ja kärsivällisinä ihmisinä jaksavat odottaa. Olen jo nähnyt ystäviäni aika paljon, eilen Millaa, tänään Katia ja huomenna Tiinaa. Vielä on muutamia joita haluan ehdottomasti nähdä, mutta montaa en voi, sillä puolitoista viikkoa on lyhyt aika (jos lisäksi aion ehtiä harrastaa, siivota ja käydä välillä töissä). Oon mä onneksi levätäkin saanut, sellaiset 10 h yöunet ovat aivan tavallista, sillä tarviin paljon unta (tää tyhmä väsymysvaiva :/). Ouluun mua saa tulla tapaamaan, asun tuossa Maikkulan kämpässä vielä jonkin aikaa, mutta viimeistään helmikuussa mun on muutettava pois kun tulee remontti. Syksy on aikalailla vielä auki, luultavasti töiden parissa se menee.
Jollei mitään ilmaannu, tuun Tampereelle seuraavan kerran vasta vappuna 2017 kaverini 30-vuotisjuhliin. Mun rakas kotikaupunkini on Oulu ja siellä mä ensisijaisesti olen ja pysyn, Tampereella olen vain ohikulkumatkalla, hetken tätä sietää mutta asumaan ei viitsi jäädä.
Pyrin kuitenkin nauttimaan näistä viimeisistä ohikiitävistä päivistä täällä. Ajan saa tällä kaveri-, työ- ja harrastusmäärällä taatusti kulumaan. :)
Moro ja hyvää loppukesää!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)