Iloisia uutisia

Heippa! 

Kerroin sunnuntaina lähettäneeni hakemuksen koulunkäynnin- ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkintoon. 

Hakemus ilmeisesti käsiteltiin heti, sillä minulle soitettiin eilen ammattiopisto Luovilta. Vaikka olin töissä, satuin sopivasti olemaan puhelimen päässä. Pidin ääniä päällä ja luuria matkassa, sillä odotin puhelua työkkäristä. Yllätyin iloisesti, kun soittaja olikin opintoneuvoja.

Siinä tovi poristiin. Hän kysyi, onko nykyisellä työpaikallani mahdollista järjestää koulutus oppisopimuksella. Vastasin, että oon kyllä valamis irtisanotummaan siinä tapauksessa, että minut valitaan koulutukseen. Työpaikkani on kehitysvammaisten ryhmäkoti, joten täällä ei ehkä ihan kouluavustamisen osaamista todenneta. Haluan tavalliseen lähiopetukseen, jolloin teen työharjoittelut oppilaitoksissa mutta muutoin käyn koulua. 

Sain samana päivänä sähköpostitse kutsun haastatteluun! :) Se onpi ensi viikon torstaina. Sinne siis, kera koulu- ja työtodistusten. Voi että miten upeaa! :) Ihailtavan nopeaa toimintaa! Samalla sain linkin ennakkotehtävään, jonka palautuspäivä on jo tänä sunnuntaina. Lähinnä se liittyy tutkintokohtaisiin terveydentilavaatimuksiin, jotka tulee lukaista ja joiden pohjalta pohtia mm. omaa opiskelutilannetta suhteessa terveydentila- ja toimintakykyvaatimuksiin (Sora-lainsäädäntö) sekä miettiä unelmien työpaikkaa, opiskeluvalmiuksia ja omia vahvuuksia. 

Tämä on sitä mitä haluan! Oon pari kertaa ennenkin pyrkinyt koulunkäynninohjaajaksi. Josko nyt se kolomas kerta toden sannois. Jos näin tapahtuu, voin kertoa, että tämä on ollut elämäni vuosi! Oon saanut paljon hyvää, onnistumisen elämyksiä, ajatus- ja toimintatapojen ravisteluja sekä rutkasti uutta, mielekästä sisältöä elämään. 

Mikäli kaikki menee kuten toivon, 26.10. alkaa koulu. Noin vuoden se kestää. Eipä siinä, onhan mulla opiskelusta tuore kokemus (lähiavustajakoulutus, 2019). Toisin kuin vielä pari vuotta sitten, en epäile kykyjäni ollenkaan. Itseluottamukseni on vahvalla pohjalla. Oon tehnyt lähes vuoden henkilökohtaisen avustajan töitä, syöttänyt, vaihtanut vaippoja, kuunnellut murheita, tsempannut tai muuten vain pitänyt seuraa,  joten miksi ihmeessä en osaisi auttaa ja kannustaa oppilaita koulunkäynnissä. Ja onhan mulla puoli vuotta kokemusta, kun olin aikanaan alakoululla työkokeilussa.  

Tietenkään ei kannata nuolaasta ennenkö tipahtaa, mutta kyllä mulla kuulkaa on vahava luotto, että koulun ovi aukiaa. Taas mennään, tutkinnon takii. :) Mulla on plakkarissa 25 op kasvun ja osallisuuden edistämisestä, siispä hyväksilukuja takuulla tulee. 

En ole vielä tästä kenellekään yksityisesti kertonut. Halusin täällä blogissani jakaa tämän ilahduttavan uutisen. Mulla on pitkään ollut kausi, että hommat jumittavat. Oikein itseäkin on häirinnyt, ettei ole mukamas ehtinyt. Kuten olen monet kerrat todennut, joskus asiat tapahtuvat hyvinkin nopeasti, kun vain laittaa sen pyörän pyörimään. 

Toiveikkain mielin ootellaan, miten haastattelu sujjuu ja miten syksy etenee. :)