maanantai 2. marraskuuta 2020

Opiskelijaelämää

Huomenta! Mää tässä nopeasti postaan ennen kouluun lähtöä.

Sellainen tunne, että tarvii saaha jakaa asioita ennenkö oma pää sekuaa kaikkien näijen aatosten keskellä.

Lienee turha kategorisoida kuulumisia osa-alueisiin, sillä vääjäämättä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Koulu, työ, raha, mielenterveys, elämä, everything.


Koulussa oltu toista viikkoa. Meillä on mukava ryhmä, 14 oppilasta. Ompa joukossa vanaha tuttuni: entinen työkaveri. Siivottiin samaa rakennusta muutama vuosi sitten. Oikein mukava ja pirteä ihminen. :) Ekoina päivinä oli paljon uutta, mm. verkkotunnukset, joilla pääsee Teamsiin, Outlookiin ja muihin Microsoftin sovelluksiin, HOKS-keskustelut, eri opettajien opetusta sekä vähän ryhmätöitä. Canva-ohjelma tuli tutuksi. Sen käytön opetteleminen ryhmässä oli haastavaa! Mun piti itse saaha kirjautua koneelle ja yksin rauhassa oppia, miten ohjelmaa käytetään. Lopulta saimme ryhmätyön valamiiksi. Kyseessä oli juliste, jossa on tiivistettynä se, mitä koulunkäynninohjaajan tulee työssään muistaa.

Ollaan käyty läpi ihmiskäsitystä, arvoja, työturvallisuutta, ammatillista viestintää sekä yksilön kasvua ja kehitystä. Lähiavustajakoulutuksesta on ollut iso apu alalle hakiessa! Pääsen hyödyntämään siellä opittuja tietoja ja taitoja nykyisessä tutkinnossa. :) Kokemus tuo varmuutta. Kliseistä mutta totta.

Sen sijaan harmiakin on tielle tullut. Opintojen rahoitus! Kas kun, TE-toimisto hylkäsi hakemukseni omaehtoisten opintojen tuesta työttömyysetuudella. Heijän mielestä työllistyn riittävän hyvin tämänhetkisellä koulutuksella eikä siksi tuen myöntämiselle ole perustetta. On ne tarkkoja. Torstaina luin lausunnon ja voin sanua, että siitä alkoi virastoille soittorumba. Pakkaa sekoitti se, että minun piti perjantaina sanua ihteni irti työstäni. Viime viikko oli palkatonta vappaata, mutta koska esimies ei voi sitä mulle loputtomiin myöntää, oli edessä irtisanoutuminen. Varmistin PAM:sta, voinko jo irtisanoutua. Ensin työsuhdeasiat, sitten työttömyyskassa. Molemmista neuvoivat olemaan yhteyessä Työkkärriin. Minä soitin ja lopulta sain kunnolla neuvoa ja apua. 

Miten sitten rahoitan opintoni, kun TE-toimistosta näytettiin punaista valoa? Millä sitä opiskelijapoloinen ellää..? Mulle ehdotettiin aikuiskoulutustukea, toisin sanoen että jäisin opintovappaalle. Katsoin ehtoja ja totesin, ettei kannata. En ole ollut täyttä vuotta työnantajani palveluksessa enkä ole varma onko mulle kertynyt työhistoriaa aivan kahdeksaa vuotta. Toisekseen, määräaikainen sopparini päättyis muutenki joulukuussa, joten mitä järkiä hakia tukea kahen kuukauen takia?

Siispä jäljelle jäävät oppisopimus tai Kelan opintotuki. Tässä harmia tuottaa se, etten tiiä minne pääsen harjoitteluun. Meillä alkaa työssäoppiminen 16.11. Oon kahdesta koulusta kysynyt, mutta epävarmaa oli. Kysyn vielä kolmannesta ja varmuudeksi vaikka neljännestä. Kas kun, pitäis selevittää, onnistuuko koulutus oppisopimuksella. Mää joka tapauksessa laitoin eilen Kelalle menemään opintotukihakemuksen. Valtion takaama lainakin ois edessä, vähän mietityttää, mutta mieluummin niin kuin että jollain sivutyöllä rahoittaisin elämiseni ja palaisin loppuun. Kyllä sille lainalle maksuaikaa on eikä korkokaan ole mahdoton, nimimerkillä aikanaan 3000€ opintolainaa ottanut ja kaiken kiltisti maksellut.


Jees... tämmöisiä pohdintoja. Mul on tiettekö väliin tosi yksinäinen ja orpo olo. Johtunee siitä, ettei täällä oo Mymmeliä. No, puolitoista viikkoa ja taas on. ^^ Siks mun tarvii saaha jakaa asioita täällä teijän lukijoiden kesken. Ootta varmaan miettiny miten mulla on opinnot ja ja niiden myötä elämä lähteny käyntiin. Tässäpä tuli kuvaus.

Kello on puoli kahdeksan ja koulu alkaa 8.15. Huhhei, kaikenlaista hommaa tänään. Piti oikein lista kirjoittaa muistettavista asioista, muuten ei pysy päässä. Taivaalla oli täysikuu ja aamusivuja kirjoittaessa totesin, että tässä ollaan ihan kuutamolla. :'D No, ei se vaarallista ole. Kunhan tullee hommat tehtyä. Vähän tämä pimeys väsyttää, hiriviä myrskytuuli ja sade oli eilen. Tuuli ujelsi ikkunoista läpi. Mutta joo, eipä täsä auta synkistellä. Etteenpäin! 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti