sunnuntai 28. tammikuuta 2024

Mitäpä jos?

Hei! Lupailin eilen kirjoittaa oman Mitäpä jos -listan, pohjautuen Samuli Putron samannimiseen kappaleeseen. Biisissä Putro esittää liudan kysymyksiä, joista jokainen alkaa sanoilla "mitäpä jos". 

Alussa ja lopussa hän miettii: Mitäpä jos tuuli yltyy tästä vielä hurjemmaksi / eikä talon katto kestä / lentääkö se ilmaan? Sellaista en sentään pelkää. Eiköhän tämä ensikoti sen verran jykevä kivitalo ole, että katto kestää hurjemmatkin myrskyt. 

Toinen biisissä esiintyvä asia, jota en pelkää, on mitäpä jos oot lapseton. Siitä ei pelkoa ole  - en kait muuten istuisi tässä kirjoittamassa. 

Tässä tulee jälleen kymmenen kohdan lista asioista, jotka minua huolettavat:

Mitäpä jos

-myöhästyn huomenna synnäriltä

-en muista ottaa kaikkia tavaroita mukaan

-synnytys ei sujukaan

-mua sattuu ja väsyttää niin paljon, etten jaksa ponnistaa

-mulle joudutaan tekemään episiotomia tai sektio

-mulle ei tule minkäänlaista äidinvaistoa

-lapseni on vammainen

-lapseltani puuttuu jokin aisti

-joudun vähän väliä kysymään apua

-mun lapsi kuolee (siinä tapauksessa syyttäisin itseäni)


Murehdinko liikaa etukäteen? Viimeisen asian kohdalle totean kuten Samuli Putro:

  Mitäpä jos sä pelkäät turhaan turhaan turhaan turhaan turhaan / mitäpä jos sä pelkäät turhaan?


Tässä tulee mun mielestä biisin kauneimmat ja koskettavimmat säkeet:

Tiedäthän että pysyn tässä vierelläsi maailman tappiin asti / vaikka tää nuoruutemme kesii väistämättä ja vaipuu vanhuuteen / Muistathan että meidät tehtiin toisillemme mittatilaustyönä / mitäpä jos se työ on tehty hartaasti ja yksinoikeudella?

Aivan. Nämä säkeet omistan tyttärelleni. Lupaan äitinä pysyä hänen vierellään, vaikka kaikki me täältä joskus lähdemme. Mitä jos kaikella on lopulta tarkoitus, silläkin, että tulin yllättäen raskaaksi. Mitä jos kaiken tämän Luoja näki ja suunnitteli huolella, mittatilaustyönä, hartaasti ja yksinoikeudella.

Lopuksi tulee mun mielestä biisin tärkein pointti:

Mitäpä jos sä pelkäät turhaan / ja elämä tapahtuu sinä aikana?

Niinpä. Mitäpä jos mä pelkään turhaan - ja elämä tapahtuu sinä aikana. Uusi elämä, joka sai alkunsa noin toukokuun 2023 alussa, kasvoi kohdussa yhdeksän kuukautta ja joka näkee päivänvalon ensi viikolla. Tervetuloa maailmaan, mun pieni tyttöni.🧡

Kuulen korvissani ihmisten sanovan: Hyvin se menee. Kyllä sää selviät. Lapsen isäkin toivotti tsemppiä. :')

Niin se on uskottava. Onneksi mulla tulee ystävä mukaan huomenna synnärille. Kyllä kaikki takuulla järjestyy. Elä sie plikka pelekää!

Tsemppiä synnytykseen Tuulia!🙏



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti