torstai 7. kesäkuuta 2018

Taas Tampereelle käy tie vol. 2

Jatkuu edellisestä.

Niin, olin ollut siinä käsityksessä, että Luovilla alkaa koulunkäynninohjaajan koulutus kolmesti vuodessa, elo-, marras- ja tammikuussa. Tiedän sen siksi, että koulussa jossa olin työkokeilussa, oli harjoittelija Luovilta. Haastattelussa selvisi, että aiemmin on alkanut, mutta kyseinen haastattelu koskee nimenomaan elokuussa alkavaa koulutusta, ja että seuraava takuuvarma koulutus alkaisi vasta ensi vuoden elokuussa. Tammikuussa saattaa alkaa mutta se ei ole vielä varmaa. Toisekseen, tutkintonimike muuttuu. Se ei ole enää koulunkäynnin- ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto, vaan uusi nimi on kasvatus- ja ohjausalan tutkinto. Haastattelijat kysyivät jo alkuvaiheessa, miten ajattelin rahoittaa opintoni. Varmaan olenkin ehtinyt tuollaista miettiä... Se on sitten sen ajan murhe jos kouluun pääsee. Ainakin työkokeilussa ammattiliitto maksoi mulle korotettua päivärahaa. Kuulemma mun pitäisi kysyä asiaa TE-toimistosta. Mikä rahasampo se työkkäri on? Eikö Kelasta olisi ensinnä hyvä selvittää, onko oikeutettu opintotukeen. No, mietitään näitä vasta kun asia on oikeasti ajankohtainen.

Sillä, että olin oma rehellinen itseni, tarkoitin myös sitä, että kerroin mitä minusta tuntuu juuri nyt. Itse olisin toivonut, että koulun olisi voinut kyseisen haastattelun perusteella aloittaa myöhemmin. Sanoin, että kesä menee yhdessä hujauksessa ja että elokuu koittaa liian äkkiä. Kun kysyivät opiskeluvalmiuksista, sanoin etten ole seitsemään vuoteen ollut koulunpenkillä, vuonna 2012 käytyä autokoulua lukuun ottamatta. Mainitsin myös väsymyksestäni, jonka vuoksi en välttämättä jaksa samassa tahdissa kuin muut, mutta joka ei ole este vaan pelkästään hidaste. En sitten tiedä vaistosivatko kaikesta tästä, etten ehkä ole tarpeeksi halukas aloittamaan koulua vielä elokuussa vai valitsevatko minut silti. Oliko niin, että kesäkuun puolivälissä saan tietää. No, kun palaan 28.6. Ouluun, minua odottaa enkä kirje postilaatikossa. Se on fifty-sixty todennäköisyys pääsenkö opiskelemaan, eikä mua totta puhuen haittaa vaikken pääsisikään. Mulla on syksylle muitakin suunnitelmia, kuten nurkkiin kertyneistä tavaroista eroon hankkiutumien ja muutto Oulun sisällä. Alan etsiä Tuirasta asuntoa kunhan saan ensin tämän Tampere-reissun tehtyä.

Jeppis jepulis. Tänään meikä lähti ja kyllä niin viimeisen päälle jätti kämpän että on mukava sitten palata takaisin. Siivosin huolella, niin ei sitten tiskit, pölyt, roskat ja pyykit kävele vastaan vaan voi oikeasti vain istahtaa alas ja huokaista. Napsautin jopa päävirtakytkimen alas niin ei pääse tulemaan sähkölaskua. Sen vuoksi tyhjensinkin jääkaapin. Tuossa pääni päällä junan hattuhyllyllä pullottaa matkalaukkuni, jonne on sullottu mm. pakkasesta sulatetut sämpylät, vajaa pullo sangriaa (se työpaikan perjantaipullo jonka sain säälistä kun en kertaakaan voittanut :'D), voipaketti, glögitiivisteen loppu ja mitä vielä... aivan, vapusta jäänyt simapullo. Aina kun lähden pitkään reissun, haluan suunnitella kaiken huolella. Kirjoitan listan tavaroista, joita aion pakata mukaan, siivoan hyvin ja muutenkin organisoin menoni sinne päähän jonne olen menossa.

Miten nämä kolme viikkoa sitten pääpiirteissään kuluu? Tuleva viikonloppu serkulla, josta lähden sunnuntaina kesän kohokohtaan eli Pirkan pyöräilyyn.
Maanantaina palaudun hierojalla. Tiistaista torstaihin kaverin kanssa kylpyläloma Nokian Edenissä. Torstaina mennään samaisen kaverin kanssa Flipperhalliin.
Perjantaina Rauhaniemi. Hetken on yhtä kylpemistä tämä elämä. Lauantaista maanantaihin kaverilla yötä.

Sitten ollaan jo 18. päivässä kesäkuuta. Silloin näen yhtä ystävää, tiistaina toista. Keskiviikkona lähden Sastamalan suunnalle hyvää ystävääni ja hänen perhettään tapaamaan. Torstaina palaan sieltä ja lähden illaksi Mouhijärvelle sukulaisten mökille. Sitten onkin jo juhannusaatto, jolloin lähden serkulle viettämään keskikesän juhlaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti