Eikkait tässä

Moikka. Kello tulee pian viisi ja minä istun rennosti vihreän teekupin äärellä Coffee Housessa. Hyvä että sormet tottelee mua kun on raukea olo joogan loppurentoutuksen jäljiltä.

Hello world. Here I am having another cup of organic green tea. Yes I may look the most tired person in the world but hey, who cares? It's Friday. ♡

Parannan maailmaa mieluummin kahvilassa kuin teen pikavisiitin kotiin. Pekan juna on asemalla 17.30. Olisin vain kiusannut itseäni jos olisin kiirehtinyt kotiin ja takaisin. Täällä on väljää ja rauhallista. Tänne eivät maailman murheet yllä. Jooga saa olon autuaaksi ja huolet unholaan. On edes yksi henkireikä kun avantoon ei pääse.

Kaveri varmisti eilen, pääsenhän lauantaina hänen 25-vuotissynttäreilleen. Toki, mä vastasin. Hän kertoi, että kutsui alunperin 30 vierasta, joista liki 20 perui. Mää niin tiedän sen pettymyksen tunteen, vähän liiankin hyvin. Sais olla tosi kyseessä että itse jättäisin tulematta. Haluan olla lojaali ystäviäni kohtaan. Siitä puheen ollen, milloinhan saisin itse aikaiseksi järjestää ne tuparit..? Aikaisintaan kesällä.

Ei mulla muuten viikonlopulle mitään. Oleillaan rennosti, ulkoillaan, käydään vähän ostoksilla ja syömässä, vietetään tiistaina Peksin kolmeseiskoja palkattoman vapaapäivän merkeissä ja sillee. Kiva ettei oo liikaa ohjelmaa kun minä aina siitä valitan. :'D

Nyt ootta saanu lukia oikein urakalla tekstejäni. Milloin hormoniavautumisia, milloin biljardipaasauskapinaa, milloin mietteitäni muksuista. Mitähän seuraavaksi?

Minäpä lähden talsimaan asemalle Pekkaa vastaan. Heei, tähän loppuun Roope Salmisen ft. Ellinooran lainaus biisistä Tanssi se ulos:

Painetaan pauselle tää p**** maailma.

Niinpä, nyt ei mietitä linnunradan huolia. Koronaakin voi pelata ja juua maltilla, mutta ei siitä puhua kannata.

Rentoa viikonloppua!