keskiviikko 7. huhtikuuta 2021

Lepoa, lepoa

 Hei. Kerroin koulussa väsymyksestäni. Nyt tilanne on se, että oon oikeasti uupunut. 

Pari ekaa tuntia jaksoin olla, mutta sovimme, että lepään loppuviikon ja katson sitten maanantaina uuelleen.

Loppuviikon suunnitelma: nukkuminen. Nukun pään selväksi ja mietin sitten ratkaisuja. Juuri nyt en jaksa yhtikäs mitään. Haluan vain nukkua.

En halua näillä teksteilläni huolestuttaa ketään. Miksi väsymys on rajua, sitä en tiedä (enkä juuri tänään jaksa ajatella), mutta ainakin kuuntelen itseäni ja teen sen mitä keho vaatii.

Kaikki voitava on tehty, enempää ei tarvitse selitellä. Halusin vain tämän teille kertua. Minimiresursseilla mennään, mutta hengissä ollaan. 

Mulla piti olla kampaaja viime viikolla mutta olin erehtynyt päivästä joten se oli tänään. Kuvan sentään jaksoin ottaa.

Nukuin tunnin päikkärit kotiin päästyäni. Tosissaan nukahin ja ku kello soitti, olo oli just niin tokkurainen kuin voi olla. Hiukset jaksoin silti laitattaa ja kaupassakin käyä.

Toki se mieltä piristää että on kuontalo kunnossa.

Saa mulle viestiä laittaa, mutta mieluummin otan sitten itse yhteyttä, kun taas voimat riittävät. Nyt joogaan hetken ja käyn unten maille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti